Kesäinen Tarina Ampiaisen Torin varhaiset osat yhdistyvät
(Linkit elokuviin on merkitty keltaisella taustavärillä)
Me käytiin kesällä Suomea sukuloimassa ja ensin oltiin Pohjanmaan isomummolassa.
Pysähyttiin matkalla pensaa ottamaan ja minä sain pissata ja jäätelön.
Kerran ei ollu vessaa ja mentiin mettään ja siellä oli jääkaappi ja ihan kurassa sohva ja risoja pulloja
ja aika vanha sukka puussa että äitiä yökötti.
Mummolla oli hierojatuoli mutta se jurrasi sähköä liikaa kannikoihin ja joku mekaani sai kattoa sen
myöhemmin.
Menin toisen talon pihaan ja siellä oli ihan vanha mummo ja se puhu mulle että mistä sä siihen tipahdit
että oonko mä metsätyttö ja mä nauroin sille ja se anto omenan.
Mummo sano että se oli se Aina ja se on vähän kumma. Se sen talo oli menny tuleen huonojen
sähköjen kanssa ja pelastusmiehet oli sammuttanu mutta ei se välittänny vaikka kaikki oli kastunu ja
seinä puhki. Se laitto vaan kaikkee vanhaa lautaa ja kattomattoo sinne naulalla kiinni että ei tuuli lentäy
sisään ja ne kunnon vanhuuden hoidon ihmiset ei saanu sitä lähtemää laitokseen valmiille.
Tauno rillasi tassuja ja savu nousi. Ne joi kekkanaa ja mä sain limsaa jääkaapin ovesta.
Me mentiin Torppakosken perällä käymään kanssa. Niitten Jouni oli menny messuun poikien kanssa,
mutta tuli sitten kotiin ja sillä oli iso pussi ja se anto mulle kynän jossa oli apinan kuva. Isä kysy mitä
se hommaa ku piha oli kynitty. Jouni kerto että tuli muutostilaisuus kaivon takia.
Yöllä näin unta että oli paksu ukko kuninkaan tuolissa ja se söi piirakkaa niin paljo että tuli pökäle pökäle housuun
ja äitiki sille huusi että mitäs oli ahne ja sitten ne meni yhessä taksiin ja ajo pois.
Me mentiin yhteen taloon ja siellä ei ollu ketään ku tavaroita vaan ja äiti sano että se on
kuolleen pesän omaisuus vaan jääny.
Se Senja oli muuttunu nurmiseksi ja se oli ollu sisko mummolle.
Siellä haisi kummituksille ja teki mieli mennä vähän vintille mutta äitiä kammotti kaikki seitit ja pimeä.
Mummo sano että näittekö ne erikoiset kalut siellä huoneessa kun ne oli sen vanhan papan tekemiä.
En mä muistanu kattoo niitä yhtään. Ne oli harvinaisuudet ja se sano että harmi jos mulle ei jää muisti
kuvaan. Äiti otti sieltä ilmasen puntarin seinältä.
Myöhään illalla mummo vielä valvo ja kaikki muutkin ja se kysy isältä sen työstä ja isä sano peleistä ja
mummo sano sitten että onko se työ kun isot ihmiset leikkii sotaa tietokoneessa kaiket päivät kun
isopappa oli ollu oikeassa sotakuopassa ja sinne jääny elämä kun suolet oli vaan sylissä ja kaverikin oli
saman kylän poikia niin oli pää hävinny kokonaan ja arkussa oli liina tyhjän pään päällä. Isä sano että
sehän on leikkiä vaan ja kasvava haara ja mummo sano että perkeleen haara se on vaikka
en mä saisi sellaisia kuunnella
ja alkoi palella kun oikeastaan mä menin vaan vessaan ja se ovi oli raollaan.
Ei me uitu siellä sitten ollenkaan ku oli virtaus ja se vei mennessään eikä sen kanssa kannata pelleillä ja
sitten me laitettiin kaikki pussit kyytiin ja ajettiin pois ja isä halusi limsaa vaikka se turvottaa ja äitikin
joi mun kanssa. Mä sanoin että nyt me ollaan tämä ansaittu.
Mentiin toiseen mummolaan ja sielläkin oli vaan mummo kun vaari on haudattu maahan.
Vaarin kivessä on enkeli kiinni ja kannulla saa kantaa ilmaseksi vettä.
Oltiin myöhään ehjänä mummon pihassa kun hirvi hirvi oli hypänny auton valoissa
eikä siitä tiedä mitä sillä oli mielessä kun se voi kääntyä takaisin ja siinä saa sitten selvitellä vaikutuksista
yhtiön kanssa jos tärähtää.
Mummo pisti kaikki valot loistamaan ja tuli yöpuku päällä.
Mummo asuu vanhassa talossa vaaralla. Äiti kysyi miksi kaikki on vaan vaaraa ja vaaraa ja isä sanoi että
piruko tietää mutta oikeasti se on kyllä Rajavaara mutta ne sanoo vaan vaara ja kyllä sen kaikki käsittää.
Pena oli ihan yksin niitten talossa kun ne meni kaupunkiin. Isä kysyi vieläkö on kantturoita ja minä kysyin
mitä ne on ja se sano että ne on maitosäiliöitä jotka haisee maajussille.
Kuulin kun mummo sano Penasta että se oli samentunut ja kulki pitkin pihaa eikä puhunu paljon mitään.
Isä sanoi että saisihan se tukinaisia jos vaan hakisi ja mummo sano että ei se oo niin vaan eikä tiiä miten.
Aamulla Pena tuli ja puhu meille ja illalla ne meni isän kanssa saunaan ja ne otti lääkettä.
Mummo hermostu ja veti johdot seinästä ja meni sänkyyn.
Pöydässä mummo kasto pullaa kahviin ja sano että laittaa hampaat sitte myöhemmin, että antaa niitten
vielä irvistellä lasissa että jaksavat sitten luskuttaa suussa koko päivän.
Se kysy kaikkia asioita ja meijän naapureista ja kavereista. Sanoin sille että ei me paljoa niistä tiedetä
ku me pyöritetään arkea. Äitillä ja isällä on satoja ystäviä kuitenkin mutta en tiedä missä ne on ja mummokaan ei tiennyt.
Toisessa ovessa on sellanen hissukka jolta äiti kysy kerran jotakin. Kai sillä on sitten hyllypaperit, en tiiä.
Penaa ei näkyny sitten paljon. Mummo sano että sillä oli ajoja kun on se raktori sentään ja saa vähän tienattua
kun tekee mettäkaatojen töitä.
Isä sano että oli mettät häipyny ku ei meinannu tietää missä me oltiin.
Mummo sano että mettät pitää kaataa että on leipää ja mä sanoin että sähän syöt pullaa ja se nauro ja sano että se onkin
sellanen verta uskova kuva enkä kysyny mikä se sellanen on.
Illalla tuli ukkonen ja mummo sano että oli aavistanu ku oli niin sähköä ilmassa.
Piti ottaa pyykkiä narulta ja varoa salamia. Ei kannata uhitella sille, kun se pamauttaa vaikka keskelle ottaa jos se
sen pään ottaa ja minä ajattelin että jos se sen ottaa niin miksi se sen haluaa sitten ensin rikkoo.
Mummo oli nähnyt lapsuudessa pallon salaman. Isä sano että sen kun sais jotenkin kesytettyä.
Mummo kysy että mitäs sinä sillä tekisit sitten ja isä sano että laittas sen leivän päälle.
Kotimatkalla nukuin autoon ja pää oli ihan vinossa. Näin unen etä isä vei kärryssä valkoista jauhoa
talon kattoon ja se hävisi sinne. Sisällä oli silmän palvelijoita ja monta konetta ja ne teki ruokaa ruokaa ja se
lensi ihmisten suuhun ja sitten mä kysyin onko maistuvaa ja kumma ukko nauroi mulle korvaan ja
heräsin. Isä ohitti paanan jarrua ja sitten taas nukahin. Menin kanin luo. Se oli Samuli ja jääny auton
alle eikä liikkunu. Mä koitin sitä kepillä ja sen suusta tuli musta tyyppi. Se sano että kärpänen päivää.
Se teki pitkää vuoroa ja sillä oli mustat juhlan housut päällä. Sitten vaan nukuin ja oltiin pihassa.
Isän johtaja oli televisiossa. Se söi kaikkee ku ne kilpaili ruualla ja sen piti ottaa aina vaan lisää että sai voiton palloja putkeen.
Isä sano että nyt se halkee. Mä aattelin etä jos se halkee, ni sitte se ei enää pampota isää.
Naapurin Hanne kysy mitäs teet isona ja mä sanoin että mä en oikeen tiiä. Mutta jos maailma menee hullusti,
minä menen reunalle ja kattelen ku mulla on eväitä ja hieron valoa lamppuun aina ku sammuu.
